”Viittomakieli on Jumalan hienoin lahja kuuroille, sillä sen kautta me voimme oppia uusia asioita”, sanoo pastori Janne Rissanen (33). Hän on Suomen ensimmäinen kuuro pappi.

Janne Rissanen vihittiin toukokuun lopussa papiksi Kuopiossa ja siunattiin lähetystyöhön Varkauden lähetysjuhlilla. Pappisvihkimyksen paikkana oli nimenomaan Kuopio, sillä Kuopion hiippakunta, Suomen Lähetysseura ja Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko solmivat viime vuonna sopimuksen, jolla halutaan lisätä yhteydenpitoa ja lähetysinnostusta.

Rissanen lähtee elokuussa Jerusalemiin kuulovammaisten keskuudessa tehtävään työhön Suomen Lähetysseuran lähettämänä. Rissanen työskentelee Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa.

”Kuurojen asema on siellä heikohko: monilla on talousvaikeuksia ja tulkkipalvelut ovat todella huonoja. Kaikilla perheillä ei myöskään ole varaa lähettää kuuroa lastaan yksityiseen kuurojenkouluun.”

Rissanen aikoo opiskella kaksi paikallista viittomakieltä sekä kirjoitetun arabian ja tutustua paikalliseen kulttuuriin. Työsuunnitelmin kuuluu mm. käyntejä kuurojen kouluissa ja yhdistyksissä, viittomakielisiä jumalanpalveluksia ja käännöstyötä sekä matkoja mm. Jordaniaan.

”Työhön liittyy valtavasti uusia asioita. Paljon on tehtävää!”

Piispa houkutteli lähetystyöhön

Janne Rissanen on ollut syntymästään saakka kuuro, samoin kuin hänen nuorempi sisarensa. Viittomakielestä tuli hänelle luontevasti äidinkieli.

”Jumala antoi minulle kuurouden ja viittomakielen”, hän toteaa.

Rissanen on opiskellut Åbo Akademissa, Turun ja Helsingin yliopistoissa sekä Kööpenhaminassa Tanskassa ja Bristolissa Englannissa. Teologian lisäksi hän on syventynyt mm. uskontososiologiaan, kreikkaan, hepreaan ja viittomakieliin.

Tutustuminen Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispaan, Munib Younaniin, antoi vauhtia hänen haaveilleen lähetystyöstä.
 
”Piispa on houkutellut minua sinne töihin jo usean vuoden ajan. Nyt se viimein toteutuu. Odotan kovasti sitä, että pääsen lähtemään ja tapaamaan paikallisia
ihmisiä.”

Ennakkoluulot esteinä

Kuuron ihmisen ei ole helppo löytää omaa paikkaansa työelämässä. Vaikka viittomakielen asema Suomessa on vahva, kuurot joutuvat Rissasen mukaan kamppailemaan työelämässä monien vaikeuksien kanssa.
”Kuuroihin kohdistuu samanlaisia ennakkoluuloja kuin vaikka ruotsinkielisiin, romaneihin, saamelaisiin tai somaleihin. Monet kuurot saavat vain määräaikaisia työsopimuksia.”

Hän toivookin, että Suomi ratifioisi YK:n vammaissopimuksen, jonka se on jo hyväksynyt. Se raivaisi esteitä osallistumiselta.

Janne Rissanen on jo raivannut monia esteitä omalta työuraltaan. Ystävätkin ovat innoissaan hänen lähdöstään.

”Kun ystäväni tulevat käymään, voin sitten esitellä heille Raamatun todellisia paikkoja viittomakielellä”, hän suunnittelee.

Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko toimii Jordaniassa, Länsirannalla ja Jerusalemissa. Se on arabiankielinen, ja sillä on kuusi seurakuntaa. Se on ainoa luterilainen kirkko koko Lähi-idässä. Suomessa teologisen koulutuksen saanut piispa Munib A. Younan on johtanut kirkkoa vuodesta 1998 lähtien.

Marjatta Kosonen