Lähetystyön toteuttaminen pohjoisen ja etelän kirkkojen yhteistyönä sekä lähetystyön tuen jatkuvuuden turvaaminen taloudellisesta taantumasta huolimatta nousivat esiin Suomen Lähetysseuran vuosikokouksessa Tampereella lauantaina 6.6.  Kokous hyväksyi järjestön sääntöuudistusesityksen. Vuosikokous on järjestön ylin päättävä elin, joka vahvistaa tilinpäätöksen ja valitsee johtokunnan.

Vuosikokoukseen osallistui 552 kokousedustajaa. Näistä lähes 500 oli seurakuntien edustajia, loput jäsenyhdistysten edustajia ja henkilöjäseniä. Kaikki luterilaisen kirkon seurakunnat ovat Lähetysseuran jäseniä. 

Suurella suuri vastuu

Esitellessään johtokunnan toimintakertomuksen johtokunnan puheenjohtaja, piispa emeritus, Juha Pihkala totesi, että Lähetysseura on tällä hetkellä maailman suurin luterilainen lähetystyön toimija ja suurimpia koko evankelisen kristikunnan piirissä. Yhteistyöpyyntöjä tulee jatkuvasti enemmän kuin mihin kyetään vastaamaan.

Hän painotti sitä, että Lähetysseura tarvitsee seurakuntien, muiden tukiyhteisöjen ja yksittäisten ihmisten tuen kyetäkseen kantamaan sille suunnatun vastuun.

Piispa antoi tunnustusta suomalaisten auttamishalulle: ”Suomessa on paljon niitä, jotka haluavat olla jakamassa kokonaisvaltaisen ihmisen taakkaa kaikkialla maailmassa. On paljon niitä, jotka tuntevat haasteen omassatunnossaan sekä etsivät luotettavaa ja osaavaa kanavaa voidakseen vastata siihen.”

Vähemmistökirkot yhteistyökumppaneina

Toimintansa150-vuotisjuhlavuotta viettävä luterilaisen kirkon vanhin lähetysjärjestö toimii 29 maassa viidellä mantereella.  Sillä oli viime vuonna 65 yhteistyökumppania, joista valtaosa on vähemmistökirkkoja muiden uskontojen hallitsemissa maissa. Järjestön palveluksessa oli viime vuoden lopulla 345 työntekijää, joista 165 ulkomaisessa työssä lähetystyöntekijöinä.

Piispa muistutti siitä, että Lähetysseura on olemassa vain kirkon lähetystyötä varten eikä sillä ole omia kirkkopoliittisia tai muita erityistavoitteita. Työ tehdään yhteistyössä paikallisten kirkkojen kanssa niin, että toiminnan omistajana on paikallinen kirkko. Itsenäistä työtä on pelkästään siellä, missä mitään muuta mahdollisuutta työn toteuttamiseen ei ole.Useimmiten kuitenkin myös nk. kirkottomilla alueilla löytyy kumppani kirkkojen kansainvälisten järjestöjen tai verkostojen joukosta.  Pihkala painotti, että näin toimien vältetään rahaa ja henkilöstöä vaativan oman organisaation rakentamista paikallistasolle.

Talous tasapainossa

Vuosikokous vahvisti Lähetysseuran tilinpäätöksen vuodelta 2008. Varsinaisen toiminnan kulut olivat viime vuonna 26,6 miljoonaa euroa, mikä vastasi suunnilleen edellisvuoden tasoa. Varsinaisen toiminnan tuotot vastasivat kuluja. Kannatustuottoja kertyi 21 miljoona euroa ja lisäksi Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukea käytettiin 5,2 miljoonaa euroa.  Kasvua edellisvuoteen oli 1,5 miljoonaa.

Hallintojohtaja Lauri Haavisto totesi tilinpäätöstä esitellessään, että kannatustuotoista 14,9 miljoonaa euroa tuli seurakunnista.Tämän perusteella voidaan katsoa, että ”Lähetysseura on paitsi seurakuntien omistama myös pääasiassa seurakuntien rahoittama lähetysjärjestö”.

Ulkomaiseen työn kulujen osuus kaikista kuluista oli 74 prosenttia.Tavoitteena on edelleen, että kolme neljäsosaa tuloista käytetään ulkomaisessa työssä ja loput kotimaassa koulutus-, tiedotus- ja varainhankintatyössä sekä yhteisen hallinnon kuluihin.

Arvioidessaan talouden kehityssuuntaa Haavisto totesi, ettei vielä ole nähtävissä, millainen vaikutus laskusuhdanteella on yksittäisten tukijoiden lahjoituksiin. Avoinna on myös seurakuntien ulkomaiseen työhön myöntämien varojen kehitys, mikä on pitkään jatkanut kasvusuunnassa.  Lähetetyn henkilöstön määrässä ei ennakoida merkittävää muutosta.

Sääntöuudistus hyväksyttiin

Vuosikokous hyväksyi sääntöjen tarkistuksen, jota on valmisteltu pari vuotta. Sääntöjen hyväksyminen edellyttää yhdistyksen kokouksen toisen käsittelyn. Se järjestetään marraskuussa.

Nykyiset säännöt tulivat voimaan vuonna 1995. Kyseessä on laaja osittaisuudistus, jossa järjestön perusrakenne ja toimivaltasuhteet pysyvät muuttumattomina. Yhdistyksen kokous saa lisää käsiteltäviä asioita, mm. jäsenistön toivoman mahdollisuuden hyväksyä tulevan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma. Hallituksen ja toiminnanjohtajan tehtävämäärittelyä on täsmennetty.  Vaalitoimikunta, jonka vuosikokous on asettanut vuosittain ilman sääntöjen ohjeistusta, tulee jatkossa sääntömääräiseksi.

Seurakuntien asema vahvistuu yhdistyksen ensisijaisina yhteisöjäseninä. Henkilöjäsenyys suljetaan siten, että nykyiset henkilöjäsenet jatkavat, mutta uusia jäseniä ei enää oteta.

Uusi strategia valmisteilla

Lähetysseura valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2010-2015. Lähetysjohtaja Seppo Rissanen esitteli sen valmisteluvaihetta. Valmistelussa on kuultu laajasti ulkomaisia yhteistyökumppaneita, seurakuntia ja muita sidosryhmiä.

Aineiston perusteella käy hänen mukaansa ilmi mm. se, että Lähetysseuran toivotaan jatkavan toimintaansa nykyisten periaatteiden mukaan. Tärkeänä pidetään, että suunnittelussa tulevaisuutta varten otetaan huomioon luterilaisen kirkon rakennemuutokset ja että kristilliset arvot, joille Lähetysseuran työ perustuu, näkyvät selvästi kaikessa toiminnassa.

Rissanen totesi, että palautteen mukaan Lähetysseuran linjauksia meneillään olevalla strategiakaudella on pidetty oikeina ja toimivina.  Näihin on kuulunut mm. ulkomaisen toiminnan hahmottaminen ohjelmittain strategiasta nousseiden tavoitteiden perusteella. Ohjelmat ovat julistus- ja seurakuntatyö, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja diakonia, kumppaneiden omaehtoisuuden kehittäminen, rauha ja sovinto sekä hiv ja aids.

Johtokuntaan uusia jäseniä

Vuosikokous valitsi erovuoroisten johtokunnan jäsenten vaalissa johtokuntaan neljä jäsentä vuosiksi 2009-2012.  Uudelle kaudelle valittiin erovuorossa olleet kasvatustieteen maisteri Minna Sipilä (414 ääntä) Kempeleestä (Oulun hiippakunta) ja kirkkoherra Risto Kormilainen (393 ääntä) Suomussalmelta (Kuopion hiippakunta). Uusina jäseninä valittiin rehtori Tapani Rantala (305 ääntä) Turusta  (Turun arkkihiippakunta) ja teol.yo Lotta Gammelin  (280 ääntä) Helsingistä (Helsingin hiippakunta).

Johtokunnassa jatkavat piispa emeritus Juha Pihkala Tampereelta (Tampereen hiippakunta), hiippakuntasihteeri Kai Jantunen Savonlinnasta (Mikkelin hiippakunta), toiminnanjohtaja Simo Juntunen Lapualta (Lapuan hiippakunta), lähetyssihteeri Minna Lairi Järvenpäästä (Espoon hiippakunta), myynti- ja projektipäällikkö Mikko Myllys Helsingistä (Helsingin hiippakunta), kirjailija Kaija Pispa Kiikoisista (Tampereen hiippakunta), projektisihteeri Gina Rivera Mustasaaresta (Porvoon hiippakunta) ja tuottaja Kimmo Saares Helsingistä (Helsingin hiippakunta).

6.6.2009

Kuva: Jarmo Kulonen

Juha Pihkalan toimintakertomusta esittelevä puhe
Lauri Haaviston tilinpäätöstä esittelevä puhe