Valtakunnalliset Lähetysjuhlat avattiin riehakkaasti kulkemalla 26 metriä pitkän lohikäärmeen perässä Tampereen Keskustorilta Tullikamarille. Tuuli ja alle 10 asteen lämpötilakaan ei pilannut juhlijoiden iloista mieltä.

- Olen onnellinen, että meitä on näin monta! Järjestelyt ovat sujuneet loistavasti, näkee että seurakuntien työntekijät ovat puhaltaneet yhteen hiileen!, iloitsi Eine Välimaa. 1960-luvun puolivälissä Einen kanssa Namibiaan lähteneet Pirkko Lattunen, Taimi Sarko ja Lahja Lehtonen tapasivat toisensa 150-vuotisjuhlilla.

Lohikäärme on kiinalaisessa kulttuurissa kaiken hyvän tuoja. Se edustaa voimaa ja rohkeutta. Lohikäärmetanssi kuuluu uuteen vuoteen ja sitä esitellään myös häissä.
Lohikäärmeellä oli tällä kertaa hyviä uutisia. Kiinan kirkko kasvaa nopeasti; kristillisen neuvoston alaisissa kirkoissa on jo 20 miljoonaa ihmistä.

- Kiina on valtava lähetyskenttä. Evankeliumi tavoittaa usein maaseudun köyhät, jotka tuntevat jäävänsä paitsi maan vaurastumisesta. Myös nuoret aikuiset etsivät usein kristillistä uskoa, kertoo teologian tohtori Miikka Ruokanen, joka on työskennellyt myös Kiinassa.

Yhteisestä pöydästä

Tampereen kaupunki luopui perinteisestä Raatihuoneen juhlavastaanotostaan ja kutsui Tullikamarin Pakkahuoneelle tervetulleiksi kaikki halukkaat.
 
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen tarttui omassa tervehdyksessään Lähetysjuhlien teemaan Uudet jaot!

 – Uudet jaot! viittaa maailmanlaajuiseen epäoikeudenmukaiseen jakopolitiikkaan, jota talouskriisi syventää. Globaalit kriisit uhkaavat erityisesti haavoittuvimpia ryhmiä, naisia, lapsia ja vammaisia.
Uudet jaot! muistuttaa myös oikeudenmukaisuudesta. Suomen vuonna 2007 hyväksymässä kehityspoliittisessa ohjelmassa korostetaan kestävän kehityksen periaatetta. Köyhyys vähenee vain jos vahvistetaan hyvää demokratiaa ja hallintoa, ihmisoikeuksien toteutumista, ympäristönsuojelua ja taloudellista kasvua. Tätä kaikkea Suomen Lähetysseura on omassa toiminnassaan toteuttanut.

- Ennen kaikkea pitää tukea hankkeita, joissa kehitysmaiden ihmiset ovat mukana omalla panoksellaan, korosti tohtori Roivainen.

Kulttuurisen vuoropuhelun edistäjä

Suomen Lähetysseura on tehnyt 150 vuotta työtä eri tavalla ajattelevien ihmisten ja yhteisöjen keskellä. Se on ollut kansalaisten kasvattaja aikana, jolloin muita kanavia ei juuri ollut. Lähetystyöntekijät välittivät kotimaahan tietoa vieraista kulttuureista.

 – Tällä monen sukupolven kasvatustyöllä on merkitystä nytkin, kun maahanmuuttajavastainen mieliala leviää Suomessakin. Näiden jakolinjojen ylittäminen on haaste sekä kunnalle että seurakunnille, Roivainen tähdensi.
Suomen Lähetysseuran johtaja Seppo Rissanen korosti, että 150 vuodessakaan lähetystyö ei ole tullut tarpeettomaksi. Jokaisen sukupolven on etsittävä osattomia ja kadoksissa olevia.  

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene  Roivaisen tervehdys, pdf-tiedosto
Suomen Lähetysseuran johtaja Seppo Rissasen puhe, pdf-tiedosto
Kuvia avajaiskulkueesta ja Lähetyskylästä kuvapankissa