Tampereen piispa Matti Repo valittiin lauantaina 12.6. Varkaudessa pidetyssä Suomen Lähetysseuran vuosikokouksessa järjestön johtokuntaan suurella ääntenenemmistöllä.

Repo seuraa johtokunnassa emerituspiispa Juha Pihkalaa luterilaisen kirkon piispakunnan edustajana. Lähetysseuran 12-jäseninen johtokunta toimi Pihkalan johdolla vuodesta 1998 Varkauden vuosikokoukseen saakka, jolloin hänen toimikautensa johtokunnan jäsenenä päättyi, eikä hän asettunut ehdolle uudelle kaudelle.

Vuosikokoukseen osallistui 468 edustajaa, joista 414 edusti seurakuntia, 18 muita jäsenjärjestöjä ja 35 oli henkilöjäseniä. Vuosikokous on 152. toimintavuottaan viettävän luterilaisen kirkon vanhimman lähetysjärjestön ylin päättävä elin.

Luterilaisen kirkon seurakunnat ovat Lähetysseuran jäseniä. Lisäksi jäseninä on noin 30 kirkollista järjestöä ja henkilöjäseniä noin 400.

Lähetysseura on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö kehitysyhteistyössä.

Lähetystyö kirkastaa paratiisin evankeliumia

Paratiisista karkotettu ihmiskunta ei ole hylätty ihmiskunta, sanoi Pihkala avatessaan vuosikokouksen. Piispa muistutti siitä, että vaikka ihmiskunta on eksyksissä ja hajalla, mikään ei ole kadonnut paratiisin alkuperäisestä tarkoituksesta.
”Kokonaisvaltainen lähetys näkee ihmisessä kaikki Jumalan  alkuperäisen luomistahdon ulottuvuudet.  Evankeliumiin kuuluu niin ihmisen ajallinen kuin iankaikkinen hyvä.”

Piispa viittasi raamatunkertomukseen vedenpaisumuksesta ja sateenkaaresta.  Jumala antoi Nooalle sateenkaaren merkiksi liitosta, jonka hän teki kaikkien elävien olentojen kanssa. Paratiisista karkotettu ihmiskunta ei ole hylätty ihmiskunta, vaan kaiken yllä kaartuu sateenkaari.

Ihmiset ovat eksyksissä ja harhautuneita, mutta he eivät ole olleet koskaan vailla Jumalan huolenpitoa. Piispa vakuutti, että vaikka emme enää ole paratiisissa, mikään ei ole kadonnut ihmisen alkuperäisestä tehtävästä.  Ihmisiä kohdattaessa lähetystyössä ei tarjota  ihmisille jotain uutta, vaan kirkastetaan sitä, mikä Jumalan luomistarkoituksesta on hämärtynyt.

Kiittäessään  Pihkalaa tämän panoksesta Lähetysseuran teologisten linjausten, strategioiden, organisaation kehittämisen ja kansainvälisten yhteyksien kehittämisessä johtokunnan varapuheenjohtaja Minna Lairi luonnehti tätä ” kirkon lähetyspiispaksi”.

Seurakuntien omistama lähetysjärjestö

Esitellessään Lähetysseuran johtokunnan toimintakertomuksen vuosikokoukselle Pihkala viitasi siihen, että toiminta on jatkanut levittäytymistään uusille alueille mm. Kaakkois-Aasiassa Mekong-joen varrella.

Lähetysseura vietti 2009 perustamisensa 150-vuotisjuhlavuotta. Kannatustuottoja kertyi 21,7 miljoonaa euroa, missä kasvua oli 3,5 prosenttia edellisvuoteen.  Lisäksi Lähetysseura sai ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöavustusta 7,1 miljoonaa euroa.   Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 29,9 miljoonaa, missä kasvua edellisvuoteen oli 3,3 miljoona euroa.

Esitellessään tilinpäätöstä hallintojohtaja Lauri Haavisto totesi, että kannatustuotoista 54 prosenttia kertyi lahjoituksina ja vapaaehtoistoiminnan tuottoina. Loput 46 prosenttia saatiin seurakuntien talousarviomäärärahoina. Nämä osuudet ovat viime vuosina pysyneet lähes muuttumattomina.

Lähetysseuralla oli toimintaa 29 maassa ja henkilökuntaa 335, joista noin 200 työskenteli ulkomaisessa työssä.

”Kaikkiaan kannatustuotoista tuli seurakunnista 15,7 miljoonaa euroa eli 72 prosenttia.  Voidaankin sanoa, että Suomen Lähetysseura on paitsi seurakuntien omistama myös pääasiassa seurakuntien rahoittama lähetysjärjestö”, Haavisto totesi.
Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja myönsi johtokunnan jäsenille vastuuvapauden.

Sääntöuudistus hyväksyttiin

Vuosikokous hyväksyi Lähetysseuran sääntöuudistuksen sääntömääräisessä ensimmäisessä käsittelyssä. Sääntöjen voimaantulo edellyttää yhdistyksen kokouksen toista käsittelyä ja hyväksyntää.

Sääntöuudistus on laaja osittaisuudistus, joka tähtää sääntöjen ajanmukaistamiseen.  Edellisen vuoden vuosikokous hyväksyi jo uudistusesityksen, mutta se kaatui syksyllä 2009 toisessa sääntömääräisessä käsittelyssä.

Varkaudessa vuosikokouksen käsittelyyn tuotuun esitykseen johtokunta oli tarkentanut kritiikin kohteiksi joutuneiden tarkoitus- ja toimintapykälien sanoitusta muuttamatta itse perusajattelua. Kritiikin kohteeksi joutunut esitys olla jatkossa ottamatta uusia henkilöjäseniä sisältyi vuosikokoukselle laadittuun esitykseen ja tuli hyväksytyksi. Uudistuksen jälkeenkin nykyiset henkilöjäsenet säilyttävät jäsenyytensä.

Sääntöuudistuksessa järjestön perusrakenne ja toimivaltasuhteet säilyvät  muuttumattomina. Yhdistyksen kokous saa lisää käsiteltäviä asioita, mm. toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisen, hallituksen tehtävämäärittelyä on täsmennetty, toiminnanjohtajan tehtävät määritelty ja vaalitoimikunnan asettaminen tulee sääntömääräiseksi.

Vanhat jäsenet uudelle kaudelle johtokuntaan

Neljästä erovuorossa olleesta johtokunnan jäsenestä kolme valittiin uudelleen. Nämä olivat toiminnanjohtaja Simo Juntunen (337 ääntä), Lapua (Lapuan hiippakunta), lähetyssihteeri Minna Lairi (323 ääntä), Järvenpää (Espoon hiippakunta) ja hiippakuntasihteeri Kai Jantunen (272), Savonlinna (Mikkelin hiippakunta). Kullekin valitulle uusi kausi on toinen johtokunnassa.

Uutena valittiin Tampereen piispa Matti Repo (402 ääntä) piispa Juha Pihkalan toimikauden päättyessä.

Lisäksi johtokunnassa jatkavat teol.yo Lotta Gammelin, Helsinki  (Helsingin hiippakunta), kirkkoherra Risto Kormilainen, Suomussalmi (Kuopion hiippakunta), myynti- ja projektipäällikkö Mikko Myllys, Helsinki ( Helsingin hiippakunta), kirjailija Kaija Pispa, Kiikoinen (Tampereen hiippakunta), rehtori Tapani Rantala, Turku (Turun arkkihiippakunta), projektisihteeri Gina Rivera, Mustasaari ( Porvoon hiippakunta), pastori Kimmo Saares, Helsinki (Helsingin hiippakunta) ja kasvatustieteen maisteri  Minna-Maaria Sipilä, Kempele ( Oulun hiippakunta).

Kristittyjen painopiste etelässä

Lähetysseura on ottanut käyttöön vuoden alussa viisivuotiskaudelle ulottuvan uuden strategian. Esitellessään sitä Lähetysseuran johtaja Seppo Rissanen totesi,  että sen valmistamisessa on otettu huomioon kristinuskon painopisteen muutoksen vaikutukset.  Kristittyjen enemmistö on siirtynyt  pohjoisesta etelään ja  lähetystyötä tehdään nykyään kaikkialta kaikkialle.

Lähetysseura keskittyy toiminnassaan mm. julistustyöhön kirkkojen toiminnan ulkopuolella olevien keskuudessa ja se vahvistaa työtään ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi.

Eeva Kemppi-Repo