Kristillinen lähetystyö on kristinuskon sanoman levittämistä sanoin ja teoin.

Uskonnonvapaus on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan luovuttamaton kaikille kuuluva oikeus.  Se sisältää oikeuden harjoittaa uskontoa ja vaihtaa sitä. Uskonnonharjoitukseen sisältyy Suomen uskonnonvapauslain tulkinnassa uskonnon levittäminen.  

Luterilaisen kirkkomme opetuksen mukaan kristillinen lähetystyö nousee kasteesta. Kasteessa vastaanotettu Jumalan rakkaus ja armo kutsuvat joka päivä kristittyä elämään kristillisen uskon mukaan omassa elämänpiirissä ja viemään evankeliumia kaikkeen maailmaan.

Lähetystyötä tehdään kaikkialla ja kaikissa niissä yhteyksissä, joissa kaivataan evankeliumia uudistamaan yksilön ja yhteisön elämää.  Oman aikamme lähetystyöstä sanotaankin, että sitä tehdään kaikkialta kaikkialle.

Lähetystyö on perinteisesti suuntautunut maantieteellisestä pohjoisesta etelään. Tämä suunta on muuttumassa. Kristittyjen määrä etelässä kasvaa. Vahvat etelän kirkot tekevät itse lähetystyötä omassa maassaan ja maanosassaan. Ne lähettävät lähetystyöntekijöitä myös Eurooppaan.

Meitä tarvitaan lähetystyössä edelleen etelän ja idän kirkkojen ja kristittyjen yhteistyökumppaneina. He myös auttavat meitä näkemään, miten lähetystyö kaukana tukee lähetystyötä lähellä, omassa kulttuuripiirissä.